Sunnuntaina 14.2.2016 vietettiin siis Yöpöydän kirjojen emännöimää lukumaratonia, johon minäkin osallistuin vaatimattomalla panoksellani. Lauantaina itse asiassa olin jo ottanut lukupyrähdyksen, jotta saisin Camus'n Sivullisen luetuksi ennen maratonia (kai siinä jokin logiikka oli), joten voinen olla aika tyytyväinen viikonloppuuni. Tulokseksi tuli 544 luettua sivua, joista tarkemmin alla.
Ensimmäisenä kirjana oli vuorossa Silkkiäispuun alla, joka siis oli jo minulla kesken ja josta olin halunnut kirjoittaa juuri ystävänpäivänä. Lauantaina, tai siis jos sunnuntain puolella joskus yhden jälkeen luin vielä kirjaa 41 sivuja ja sunnuntaiaamuna luin 188-sivuisen kirjan loppuun, joten haasteeseen kertyi yhteensä 115 sivua. Alaotsakkeensa mukaisesti "Seitsemän päivän romanssi" oli vanhanaikaisen viehättävä, jonka suurin arvo nykyajan lukijalle on ehkä kuitenkin juuri ajankuvan välittyminen, kirjassahan eletään viimeisiä vuosia ennen ensimmäistä maailmansotaa. Lopun yllätys tosin muistutti, että ollaan sitä ennenkin osattu kirjoittaa saippuaa...
Toisena luettuna kirjana oli islantilainen Skugga-Baldur, joka voitti myös pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon vuonna 2005 ja joka on ollut lukulistallani jo pitkään, osittain lyhyytensä takia, joten sivuja kertyi vain 112. Kirja kuuluu ehkä siihen harvinaiseen joukkoon, että olisin saattanut pitää siitä enemmän, jos se olisi ollut pitempi ja jos niillä lisäsivuilla olisi kerrottu asioita, joista minä olisin ollut kiinnostunut.
Sherlock Holmesin seikkailuista luin Punatukkaisten yhdistyksestä, joka on ehkä vähiten suosikkejani novelleista, sivuja 25. Itse kirjassahan on 1306 sivua, joten arviota joutunette odottamaan hetken. Tosin ajattelin kirjoittaa arviot kokoelmakohtaisesti ja tämähän on toinen sen 12 novellista, eli hetki vielä siihenkin kuluu.
Viimeisenä vielä keskenoleva sarjakuvaromaani Kikistä, Montparnassen kuningattaresta, joka on siis eräänlainen piirretty elämäkerta. Arvio tulee piakkoin, kunhan ehdin lukea lopun tarkemmat elämäkertatiedot niin Kikistä kuin muistakin kirjan hahmoista. Sarjakuvaosuuden siis luin loppuun, niitä sivuja kirjassa oli 368, joista maratonin puitteissa luin 292. (Sarjakuvasivut liikuttavat sivuhaastekisulia vain neljännessivun.)
Lukumaratonin eväinä minulla oli uusi tuttavuus, Fazerin Ässä Somex -karkkipussi. En tavallisesti osta usein karkkia (suklaa lasketaan elintarvikkeisiin), mutta kun se jäi tekemättä Superbowlia varten, niin ajattelin nyt juhlistaa päivää. Hedelmäkarkit olivat perushyviä, mutta eivät oikein juuri minun makuuni, lisäksi makuja oli vain neljää erilaista. Plussaa pussi saa salmiakeista, jotka olivat sekä erittäin hyviä mielestäni, että niitä oli myös riittävästi, eli ainakin omassa pussissani moninkertaisesti yhtä hedelmäkarkkimakua kohden.
Yhteensä (noin) sunnuntain aikana ensimmäisellä lukumaratonilla sivuja kertyi siis kohtuullinen 544 sivua, varsinkin jos unohtaa, että yli puolet niistä oli sarjakuvaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti ilahduttaa aina