Rauhaa ei koskaan ollut tehty sen jälkeen, kun huhu sodan alkamisesta oli levinnyt. Sen sijaan päinvastainen tilanne oli melkeinpä tavanomaista suurella niemimaalla: rauhantoiveiden jälkeen julistettiin yhtäkkiä sota.
Ismael Kadare
suom. Tuula Nevala (avustaja Eset Feka)
Faros-kustannus Oy 2009
88 sivua
Kirjastosta
GR: 4 tähteä
★★★ ½
Harvoin historiallinen romaani on näin kirjoitusajankohtaansa liittyvä. Kirja nimittäin kertoo Kosovo Poljen taistelusta kesäkuussa vuonna 1389, ja kyseisellä taistelulla on merkityksensä vielä nykypäivänäkin, ainakin mitä tulee Kosovon itsenäistymiseen. Ottomaanien aikana albaanit myös kääntyivät kristityistä muslimeiksi. Kadaren kirjoittaessa tätä Kosovosta taisteltiin jälleen, tällä kertaa serbialaiset ja Kosovon vapautusarmeija NATOn tukemana. Tämä on myös ensimmäinen albanialainen kirjani, vaikka sijoitankin sen kartalla Kosovoon, koska sinne se enimmäkseen sijoittuu (ja useimmat kosovolaiset ovat albaaneja).
Kirja ehkä selittää jollain tavalla Balkanin alueen vihollisuuksia, sillä ainakin se antaa ymmärtää, että Kosovo Poljea (ja ehkä muitakin) Osmanien valtakuntaa vastaan taisteltuja sotia lukuunottamatta, joissa siis balkanilaiset liittoutuivat muslimeita vastaan, eri etniset ryhmät taistelivat enimmäkseen keskenään ja toisiaan vastaan, eikä siihen tarvittu kovinkaan suurta syytä. Vanhat kaunat muistettiin pitkään ja uusissa yhteenotoissa tuli päälle uusia kaunoja.
Itse kirja koostuu kolmesta tarinasta, joissa taistelua ja sen historiaa ja seurauksia tarkastellaan vähän eri kanteilta. Tämä ehkä teki siitä vähän sekavan, vaikka ne itsessään olivat varsin mielenkiintoisia, ja toisaalta myös hyvin erilaisia. Varsinaista juonta tai päähenkilöitä kirjassa ei ollut, ehkä keskimmäistä tarinaa lukuunottamatta. Kirjassa oli kuitenkin jotenkin vahva tunnelma. Sotalaulajien laulut toivat mukaan myös vähän mustaa huumoria, joka muistutti esimerkiksi pohjoismaalaisten vitsailua toisistaan, vaikka niiden tausta olikin verinen. Sen verran lyhyt kirja oli, että jos etsii jotain erilaista, niin tämä kannattaa lukea. Harva suomalainen kuitenkaan tuntee Balkanin historiaa tai sikäläistä kulttuuria kovinkaan hyvin.
Tee näin, oi Jumala, ota pois kaikki savi ympäriltäni, koska jo muutama pisara verta riittää sulkemaan sisäänsä maailman koko muistin.Kirja täyttää bingostani kohdan G5: Kirjoitettu minulle uudella kielellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti ilahduttaa aina