Antti Tuuri: Suuri asejuna Pietarista

Paperissa oli sellainen nimi, etteivät varikolla ruvenneet vastaan väittämään, ja siinä oli sellaiset leimat, että uskoivat sen miehen nimensä kirjoittaneen, jolle nimi kuului: Vladimir Iljitš Lenin. Mutta auttamaan eivät meitä varikolla ruvenneet. Käskivät ottaa mitä meille kuului ja hoitaa itse tavaramme Suomen asemalle.

Suuri asejuna Pietarista (2006)
Antti Tuuri
Kustannus HD 2006
Kovakantinen, 203 sivua


Kirjastosta
GR: 3/5
★★★


Tämä tuli lainattua kirjastosta ja luettuakin puolittain vahingossa. Aihe vain alkoi kiinnostaa sen verran paljon, että kirja ohitti muut mielenkiintoiset lukujonossa. Toisaalta myös lyhyet kappaleet ja suhteellisen iso fontti antoivat odottaa nopeasti luettavaa kirjaa, mitä se kyllä olikin. (Ne ohitetut ovatkin sitten pitempiä...) Tämä oli myös ensimmäinen lukemani Antti Tuurin kirja. Tyyliltään se on oikeastaan dokumenttiromaani, erityistä juonta ei ole.

Kirjan otsikko kertookin jo aiheen, joka myös perustuu tositapahtumiin. Tammikuun lopulla 1918 Pietarista lähti suuri asejuna Suomeen Viipurin, ja muutaman muun aseman, kautta Helsinkiin ja Tampereelle. Junaan oli lastattu (kirjan mukaan) 15 000 kivääriä, niihin kaksi miljoonaa patruunaa, kolmisenkymmentä "kuularuiskua" patruunoineen sekä kymmenen tykkiä, joihin oli ammuksia kuusi junanvaunullista, joiden lisäksi tuli vielä kaksi panssariautoa, jotka kuulemma näyttivät siltä, etteivät kuuluisi kenellekään. Aivan kaikkia Lenin ei ollut suomalaisille punakaarteille luvannut, mutta varastonhoitajaa ei ilmeisesti kiinnostanut asia tarpeeksi tarkistaakseen määriä. Tämä myös jatkui läpi kirjan, rekkoja otettiin käyttöön niitä tarvittaessa ja luvan antoi pistooli.

Kalervo Pulkkinen (toim.): Tom of Finland

Tom of Finland – välähdyksiä nimimerkin takaa (2016)
Kalervo Pulkkinen (toim.)
Like Kustannus Oy 2016
pokkari, 240 sivua



Kirjastosta
GR:3/5
★★★

Kirja oli laitettu esille kirjastossa ja sieltä se sitten tarttui mukaanikin, sillä uuden elokuvankin myötä mies "nimimerkin takana" on alkanut vähän kiinnostaa. Kirjassa oli paljon kuvia, myös ihan tavallisia valokuvia perheestä ja ystävistä, ja ne veivätkin ison osan sivumäärästä, joten kirja oli jopa turhankin nopeasti luettava. Joistain asioista olisi ollut mukava saada enemmänkin tietoa. Tosin ehkä en olisi tarttunutkaan "tavalliseen" elämäkertaan, jonka lukemisessa olisi mennyt paljon kauemmin.

Neil Gaiman: Sandman Deluxe 1 – Yösävelmiä ja alkusoittoja

"Minä näytän sinulle ahdistuksen kourallisessa tomua." (T.S. Eliot)

The Sandman: Preludes & Nocturnes (1989)
Neil Gaiman
Kuvittajat: Sam Keith, Mike Dringenberg, Malcolm Jones III, Dave McKean
suom. Petri Silas
RW Kustannus 2015
251 sivua

Kirjastosta
GR: 3/5
★★★

Sisältää sarjakuvat

1. Vanhurskaiden uni
2. Epätäydellistä isäntäväkeä
3. Dream a little dream of me
4. Ei helvetissä
5. Matkaajat
6. 24 tuntia
7. Ääni ja vimma
8. Sisareni siipien havina

En ole koskaan ollut kovin innokas sarjakuvien lukija, vaikka lapsena pidin joistakin sarjoista, mutta ns. aikuisten sarjakuvaromaanit eivät ole oikeastaan koskaan kiinnostaneet. Nalle Puhista pidän kyllä edelleen. Lucifer-tv-sarjan innoittamana kuitenkin tartuin teokseen, johon hahmo pohjautuu, vaikka ei häntä tässä paljoa nähdäkään ja sekin vähä on kovin erilaista itse sarjaan verrattuna. Olin kuitenkin myös kuullut Sandmanista joskus, jotain.

Shakespeare, Holmberg (sov.): Nuori rakkaus – Kesäyön unelma & Romeo ja Julia

A Midsummer Night's Dream (1600)
The most excellent and lamentable tragedy of Romeo and Juliet (1597)
William Shakespeare, sovittanut Annina Holmberg
WSOY 2007
104 sivua

Bookcrossing
GR: 3/5 tähteä
★★★


Nuori rakkaus on suomalaisen Annina Holmbergin proosamuotoon sovittama teos kahdesta William Shakespearen kuuluisasta rakkausnäytelmästä. Kirjassa olevat runomuotoiset lainaukset ovat Matti Rossin ja Marja-Leena Mikkolan suomentamia. Itselleni Shakespeare on varsin vieras ja tämä olikin helppo tapa tutustua näytelmiin, joista ensimmäisestä tiesin vain sen, että juhannusyössä on sekaannuksia rakastavaisten välillä ja jälkimmäisestä... no, ainakin lopputuleman. Holmberg on myös aikaisemmin sovittanut proosaksi kaksi Shakespearen tragediaa: Macbethin ja Kuningas Learin. Nämä ovat ilmestyneet teoksessa Tarukuninkaat (2006).

Florence L. Barclay: Silkkiäispuun alla

"Mutta se ei ollut veljentyttärenne! Te se olitte jota aina tahdoin tavata", sanoi Poika.

Through the Postern Gate - A Romance of Seven Days (1911)
Florence L. Barclay
Silkkiäispuun alla – Seitsemän päivän romaani
Werner Söderström Osakeyhtiö 1916
suom. Tyyni Haapanen
188 sivua

löytökirja
GR: 3 tähteä
★★★

Tänään on sekä ystävänpäivä että lukurauhan päivä, ja tämä kirja sopii mielestäni hyvin päivää juhlistamaan. Luin tämän myös loppuun ensimmäisen lukumaratonini ensimmäisenä kirjana. Itse kirja on löytö kirjaston vaihtokärrystä, ja kiinnittäkää huomiota vuosilukuun. Kyseinen kirja on nimittäin painettu Porvoossa tasan sata vuotta sitten ja siksi halusinkin lukea sen tämän vuoden aikana. Siihen eivät mitkään e-luku-laitteet pysty. Kirjassa on kangaskannet, joihin on painettu nimitiedot ja kuva puolestaan on liimattu. Ikäänsä nähden se on hyvässä kunnossa

Oli epäilemättä hyvin tavatonta tulla samassa keskustelussa verratuksi Jerikoon, Ephesolaisten Dianaan ja Jeanne d'Arciin, ja oli melkein hullunkurista että siitä voisi olla mielissään. (s. 30)

Kirja kertoo keski-ikäisestä naisesta ja hänen ihailijastaan, Pojasta, joka päättää voittaa hänet itselleen seitsemässä päivässä, sillä niin kauan myös Israelin armeija piiritti Jerikoa. Poika ja nainen ovat kuitenkin jo tavanneet toisensa 20 vuotta aikaisemmin, kun nainen oli 16-vuotias ja Poika vasta kuuden vanha sinisessä takissaan. Lisäksi naisella on vanha ystävä Professori, jonka kanssa hän tapaa säännöllisesti henkevien keskustelujen ääressä ja joka tunsi jo hänen isänsä.

Ville Ranta: Kyllä eikä ei

Kyllä eikä ei (2013)
Ville Ranta
WSOY, 2013
264 sivua


Sarjakuva-Finlandia 2013
BC-kirja, kiertokirjana
GR: 3/5 tähteä
★★★


Historiallinen, uskonnollissävytteinen sarjakuvaromaani, joka sijoittuu Ouluun noin vuonna 1840.

Luen harvoin sarjakuvakirjoja, mutta satuin saamaan tämän lainaan, joten tulipahan tutustuttua tähänkin taiteenalaan. Tarina oli minusta "ihan kiva", mutta ei ehkä kovin mieleenjäävä. Piirrostyyli ei ihastuttanut, mutta ei myöskään vihastuttanut, joten ihan mielelläni luin loppuunkin. En ehkä aivan ymmärtänyt, mikä oli tarinan pointti. Ehkä romaanien lukijana olisin kaivannut syvempia henkilöhahmoja, nyt ne jäivät vähän pintaraapaisuiksi.

Agatha Christie: Golfkentän murha

The Murder on the Links (1923)
Agatha Christie
suom. ?
WSOY, 1985
242 sivua
sarja: Hercule Poirot, #2

BC-kirja
GR: 3/5 tähteä
★★★

The second Poirot mystery ever written, and I'm not sure Christie had his character quite ready yet, he managed to surprise me in the end.

Indrek Hargla: Apteekkari Melchior ja Olevisten kirkon arvoitus

Apteeker Melchior ja Oleviste mõistatus (2010)
Indrek Hargla
suom. Jouko Vanhanen
Moreeni 2011
349 sivua
sarja: Apteeker Melchior #1

Kirjastosta
GR: 3/5 tähteä
★★★

Rosa Liksom: Hytti nro 6

Hytti nro 6 (2011)
Rosa Liksom
WSOY, 2012
Pokkari, 200 sivua


Finlandia-voittaja 2011
BC-kirja
GR: 3/5 tähteä
★★★

A young Finnish woman travels from Moscow to Ulan Bator by train in the 1980s (I believe the author has made the same journey herself in her youth). She shares the train compartment with a Russian man in his forties.

Dorothy L. Sayers: Kuka ja mistä?

Whose Body? (1923)
Dorothy L. Sayers
suom. ?
WSOY 1997
253 sivua
sarja: Lord Peter Wimsey #1

BC-löytö, vapautettu
GR: 3/5
★★★

Mika Waltari: Tähdet kertovat, komisario Palmu

Tähdet kertovat, komisario Palmu! (1962)
Mika Waltari
WSOY, 1983
254 sivua



Oma
GR: 3/5 tähteä
★★★

Seppo Jokinen: Ajomies

Komisario Koskinen saapui Pyynikille ensimmäisten joukossa. Hän halusi nähdä tapahtumapaikan omin silmin. Teloitus Tampereella ei ollut jokapäiväinen asia, ei edes jokavuotinen. Piti palata kauas edelliselle vuosikymmenelle asti, ennen kuin sellainen kaupungin lähihistoriasta löytyi.

Ajomies (2011)
Seppo Jokinen
CrimeTime, 2011
345 sivua

Sarja: Koskinen #16

Oma, signeerattu
GR: 2/5 tähteä
★★★

Arthur Conan Doyle: Neljän merkki

Sherlock Holmes otti pullon takanreunukselta ja injektioruiskun hienosta marokiininahkaisesta kotelostaan.

The Sign of Four (1890)
Arthur Conan Doyle
suom. Jussi Korhonen
Basam Books 2009
156 sivua
sarja: Sherlock Holmes #2

Oma pokkari
GR: 3/5 tähteä
★★★½