Suhteeni erilaisiin haasteisiin ja lukusuunnitelmiin on kovin ristiriitainen. Minä pidän niiden ajatuksesta, minä mielelläni suunnittelenkin kaikenlaista, mutta niiden toteuttaminen onnistuu harvoin, enkä missään nimessä halua ottaa niistä stressiä. Usein seuraava kirja tulee valittua aivan sattumalta, joko fiiliksen pohjalta tai ehkä olen nähnyt sen jossain, eikä siinä yleensä silloin haasteet paina. Lisäksi tietokirjallisuus menee usein hyvänkin romaanin edelle. (Mutta niitä en aina lue kannesta kanteen, joten en myöskään merkitse niitä minnekään. Näin kävi viimekin vuonna, luin mm. neljää muistelmateosta, joiden kirjoittajat olivat viettäneet enemmän tai vähemmän aikaa Venäjän/Neuvostoliiton vankiloissa/vankileireillä, mutta joista vain yhden kokonaan. Tsaarin aikaan oli muuten miellyttävämpää.) Jopa määrätkin vaihtelevat, toissa vuonna luin paljon (minulle), viime vuonna huomattavasti vähemmän. Mutta parempi vähän kuin ei ollenkaan, joten tämän vuoden lukutavoitteeni olkoon alustavasti 24 kirjaa ja ehkä 6000 sivua, kirjoista vähintään 10 voisi olla kotimaisia.
Goodreadsin eräässä ryhmässä luetaan omavalintainen vuosisata naiskirjailijoita, yksi kirja vuosikymmentä kohden. Katsoin parhaimmaksi valita viime vuosisadan, sillä en halunnut turvautua niin moniin anglosaksisiin kirjailijoihin. Bonuksena ajattelin lukea Minna Canthilta Kauppa-Lopon ja Agneksen yhteispainoksen, 1880- ja 1890-luvuilta.
1900-l: Maria Jotuni: Suhteita/Rakkautta (1905/07) (Novelleja-novellikokoelma)
1910-l: Florence L. Barclay: Silkkiäispuun alla (1911) britti
1920-l: Colette: Chéri (1920) tai Virginia Woolf: Mrs. Dalloway (1925) ranskalainen/britti
1930-l: Gertrude Stein: Alice B. Toklasin omaelämäkerta (1933), amerikkalainen Pariisissa
1940-l: Clarice Lispector: Lähellä villiä sydäntä (1944), brasialainen
1950-l: Christiane Rochefort: Soturin lepo (1958), ranskalainen
1960-l: Lydia Chukovskaya: Sofia Petrovna (1965) neuvostoliittolainen
1970-l: Nawal El-Saadawi: Nainen nollapisteessä (1975), egyptiläinen
1980-l: Herta Müller: Matala maa (1982), romaniansaksalainen
1990-l: Christa Wolf: Medeia - kertomus kuudelle äänelle (1996), (itä)saksalainen
Jos näistä puoletkin tulisi luettua, niin sekin olisi jo hyvä saavutus. En muuten tietoisesti erottele kirjoja kirjailijan sukupuolen mukaan, olen jo jotenkin hyväksynyt sen, että minua kiinnostavista aiheista usein kirjoittavat miehet, lisäksi mieskirjailijoita on klassikoiden joukossa huomattavasti enemmän. Mutta omasta mielestäni luen ihan mukavasti naisten kirjoittamia kirjoja muutenkin, varsinkin ehkä noin 1920-luvun kirjailijoista alkaen.
Blogistanian kiinnostavia haasteita olisi meneillään tai alkamassa esimerkiksi Seitsemännen taiteen tarinat -elokuvakirjallisuushaaste, Hämärän jälkeen -kauhuhaaste, Läpi historia -kirjallisuuden tyylilajihaaste, ja lisäksi Talvihaastetta olisi jäljellä vielä pari kuukautta. Näihin pariin ensimmäiseen olen jo ilmoittautunut, luulisin saavani niihin jotain luettua, mutta ehkäpä jotain myös noihin toisiinkin.
Juuri loppuneita tai loppuvia on Elämäkertahaaste sekä Agatha Christie -lukuhaaste, joihin kirjoja kertyi vähemmän, johtuen osittain siitä, että noteerasin ne kai vasta joskus joulukuussa. Elämäkertoja tulin lukeneeksi toissa vuonna huomattavasti enemmän, viime vuonna vain yhden, ja vaikka pari lyhyttä ja mielenkiintoista olisi nytkin odottamassa, niin vuosi loppui kesken. Christietä varten olisi myös yksi kirjastosta varta vasten lainattu kirja. Ne ovat yleensä nopeita, katsotaan otanko luettavaksi.
Lisäksi minulla olisi pari ideaakin haasteeksi, mutta jääkööt ne nyt hautumaan. Olen sen verran huono haasteilija ja vielä aloitteleva bloggailijakin, että haasteen emännöiminen tuntuisi vielä liian vaativalta. Jossain mielessä ne saattavat lukemisissani tulla esille muutenkin. Eräänlaisena taustahaasteena minulla on tietenkin koko ajan tarkoituksena myös värittää tuota blogissa olevaa karttaa enemmänkin ja lukea, tai ainakin etsiä innoitusta erilaisista listoista, sillä niitä lukemalla lukemani kirjat pysyvät varmaan sopivan monipuolisina. Keltaista kirjastoakin tekisi mieli lukea enemmänkin, ja olenkin jo haastanut pari kaveriani lukemaan HS:n suosittelemia 60 parasta Keltaista kirjaa yhdessä minun kanssani. Katsotaan, tuleeko siitä mitään, ainakin omalla kohdallani tuntuu hiukan hiljaiselta. Mutta uusi vuosi, uudet kujeet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti ilahduttaa aina